Investointi tulevaisuuteen Euroopan unionin rahoituskehys 2007–2013 Да инвестираме в бъдещето б Да инвес тираме в бъдещет Да инвести аме в бъдещето Да инвестираме в бъдещето Investice do naší budoucnosti Inv Investi nvestice d tice do do na o naší aší b ší bud budo udouc oucn ucnost nosti osti ti Investering i fremtiden I I Inv Inv Investe Invester Investerin nvestering vestering i estering i fr tering i fre ering i frem ring i frem ng i fremti ng i fremtid g i fremtide i fremtiden fremtiden remtiden emtiden mtiden mtiden mtiden tiden den den en In unsere zukunft investieren k f i In unsere zukunft investieren In unsere zukunft investieren tieren Επενδυοντας στο μελλον μας Ε Επενδ Επενδυ Επενδυον ενδυοντ δυοντα οντας ντας σ τας στ ς στο στο μ στο μ το μελ ο μελλ μελλον ελλον λλον μ λον μα ον μας ν μας μας μας Invirtamos en nuestro futuro In Invi Invirt nvirta virtam rtamo tamos mos e mos en os en n s en nu en nue n nue nuestr uestro uestro Tulevikku investeerimine Tulevikku invest Tulevikku investeerim investeerimine erimine mine e Investointi tulevaisuuteen I In In Inve nve nves vest estoi stoin toint ointi ointi t nti tu nti tu ti tule tule tule ulev ulevai evais evaisu vaisu Investir dans notre avenir Investi Investir dan estir dans n dans notr s notre otre av re ave aveni venir enir ir r Befektetés a jövőnkbe B Be Bef Befe Befek efek fekt ekt ektet kteté teté etés tés a tés a j és a jö s a jö a jöv a jövő jövőn övő övőnk Investire nel nostro futuro Investire nel nostro f e nel nostro futuro ro Investicija į mūsų ateitį I Inve Investi nvesticij esticija ticija į cija į m a į mū į mūs mūsų ūsų ūsų a ų at ų at atei teit eitį eitį tį Ieguldījumi mūsu nākotnē I Ieg Investiment fil-futur tagħna Inv Investi Investimen vestiment fil ment fil-f nt fil-futu fil-futur t futur ta tur tagħ r tagħn agħna ħna ħna na Investeren in onze toekomst In Inv nve nve ves este Inwestujemy w przyszłość Inwestujemy Inwestujemy w przy ujemy w przyszło w przyszłość szłość Investir no nosso futuro Inv Inve nvesti estir n ir no no n o no noss osso so f o fu fut utu tur uro ro o Investind în viitorul nostru Investovanie do našej budúcnosti Investovan Investovanie do n ovanie do našej do našej bud ašej budúcn budúcnos úcnosti nosti Naložba v našo prihodnost N Nal Nalo Naložb aložba ožba žba v ba v n v na v na naš ašo ašo šo p En investering i framtiden EUROOPAN KOMISSIO Kolmas tarkistettu laitos, kesäkuu 2010
Transcript
Investointi tulevaisuuteenEuroopan unionin rahoituskehys 2007–2013
Да инвестираме в бъдещето бДа инвестираме в бъдещет Да инвестираме в бъдещето Да инвестираме в бъдещето Investice do naší budoucnostiInvInvestinvestice dtice do do nao naší aší bší budbudoudoucoucnucnostnostiostiti Investering i fremtidenIIInvInvInvesteInvesterInvesterinnvesteringvestering i estering i frtering i freering i fremring i fremng i fremting i fremtidg i fremtidei fremtidenfremtidenremtidenemtidenmtidenmtidenmtidentidendendenenIn unsere zukunft investieren k f iIn unsere zukunft investierenIn unsere zukunft investierentieren Επενδυοντας στο μελλον μαςΕ ΕπενδΕπενδυΕπενδυονενδυοντδυονταοντας ντας στας στς στοστο μστο μτο μελο μελλμελλονελλον λλον μλον μαον μαςν μαςμαςμαςας Invirtamos en nuestro futuroInInviInvirtnvirtavirtamrtamotamos mos emos en os en ns en nuen nuen nuenuestruestrouestro
Tulevikku investeerimineTulevikku investTulevikku investeeriminvesteerimineerimineminee Investointi tulevaisuuteenIInInInvenvenvesvestestoistointointointiointi tnti tunti tuti tule tuletuleulevulevaievaisevaisuvaisuInvestir dans notre avenirInvestiInvestir danestir dans ndans notrs notre otre avre aveavenivenirenir ir r Befektetés a jövőnkbe BBeBefBefeBefekefekfektektektetktetétetéetés tés atés a jés a jös a jöa jöva jövőjövőnövőövőnk
Investire nel nostro futuro Investire nel nostro fe nel nostro futuro ro Investicija į mūsų ateitįIInveInvestinvesticijesticijaticija į cija į ma į mūį mūsmūsųūsų ūsų aų atų atateiteiteitįeitįtįį Ieguldījumi mūsu nākotnēIIeg
Investiment fi l-futur tagħnaInv InvestiInvestimenvestiment fi lment fi l-fnt fi l-futufil-futur tfutur tatur tagħr tagħnagħnagħnaħnana Investeren in onze toekomstInInvnvenvevesesteInwestujemy w przyszłość InwestujemyInwestujemy w przyujemy w przyszłow przyszłość szłość Investir no nosso futuroInvInvenvestiestir nir nono no nonossossoso fo fufutututururoroo Investind în viitorul nostru Investovanie do našej budúcnostiInvestovanInvestovanie do novanie do našejdo našej budašej budúcnbudúcnosúcnostinosti Naložba v našo prihodnostNNalNaloNaložbaložbaožba žba vba v n v nav nanašašoašo šo p En investering i framtiden
EUROOPAN KOMISSIO Kolmas tarkistettu laitos, kesäkuu 2010
Euroopan unionin talousarvio vastaa nyt noin yhtä prosenttia EU:n bruttokansantulosta (BKTL). Kun varat keskitetään tiettyihin poliittisiin prioriteetteihin, talousarviolla on todellista vaikutusta elämän laatuun Euroopassa ja myös kehitysmaissa.
Näiden prioriteettien rahoitus kaudella 2007–2013 perustuu rahoituske-hykseen. Rahoituskehyksellä varmistetaan unionin taloudellinen vakaus, ja yhteistä toimintapolitiikkaa voidaan sen ansiosta toteuttaa tarpeeksi kauan, jotta sillä olisi vaikutusta.
Nykyinen rahoituskehys on monin tavoin ainutlaatuinen. Kasvun ja työllisyyden edistämiseen kohdistetut varat ylittävät ensimmäisen ker-ran maatalouden määrärahat. Uudet rahoitussäännöt helpottavat EU:n rahoituksen käyttöön saamista ja lisäävät avoimuutta kaikkien edunsaa-jien osalta.
Rahoituskehystä ovat koetelleet monet ennalta arvaamattomat tapahtu-mat. Näitä ovat olleet mm. elintarvikkeiden hintojen nopea nousu kehitysmaissa sekä fi nanssi- ja ta-louskriisi. EU on onnistunut varmistamaan rahoituksen näiden tilanteiden edellyttämille toimenpiteil-le. Elintarvikerahoitusvälineestä, jonka määrärahat ovat yhteensä 1 miljardi euroa, on annettu nopeasti konkreettista tukea kehitysmaiden pienviljelijöille. Lisäksi Euroopan talouden kohentamiseen on varattu 5 miljardin euron määräraha, jolla tuetaan innovatiivisiin energia- ja laajakaistahankkeisiin tehtäviä in-vestointeja osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa. Rahoituskehys on läpäissyt testin, mutta sen joustavuus on joutunut kovalle koetukselle.
Nykyisen rahoituskehyksen menestys ja rajoitukset toimivat lähtökohtana vuotta 2014 ja sen jälkeisiä vuo-sia koskevalle rahoituskehykselle. Uuden rahoituskehyksen on oltava tarpeeksi joustava, jotta se vastaisi maailman muuttuviin haasteisiin ja tarjoaisi turvaa sekä meille että tuleville sukupolville Euroopassa.
Janusz LewandowskiBudjettikomissaari
Suunnitellen kohti turvallisempaa tulevaisuutta
enintään
976 miljardia euroa
seitsemälle vuodelle(tarkka jakautuminen: ks. taulukko)
Kestävä kasvu: kilpailukyky
ja koheesio
enintään 437 778 miljoonaa euroa
Luonnonvaratenintään
413 061 miljoonaa euroa
Vapaus, turvallisuus ja
oikeusenintään
7 549 miljoonaa euroa
Kansalaisuusenintään
4 667 miljoonaa euroa
EU globaalina toimijana
enintään 55 935 miljoonaa euroa
Joustovälineenintään 1 400 miljoonaa
euroa
Yhteen tai useampaan menoluokkaan kuuluvat
erityistoimet
✚
Solidaarisuusrahasto Nopeaan taloudelliseen apuun EU:n
jäsenvaltiota tai ehdokasvaltiota kohdanneen katastrofi n varalle
enintään 1 000 miljoonaaeuroa vuodessa
✚
Kestävä kasvu: kilpailukyky
ja koheesio
enintään 437 778 miljjoonaaeuroa
Euroopan globalisaatiorahastoLisätuki työntekijöille, joihin maailmankaupan muutokset vaikuttavat suoraan: avustaminen uudelleenkouluttautumisessa ja työnhaussa
enintään 3 500 miljoonaa euroa
Euroopan investointipankki Tutkimukseen ja kehittämiseen, Euroopan laajuisiin verkkoihin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suunnatut lainat ja takaukset
Tärkeimmät ohjelmat:
Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelmaTutkimus- ja innovointikapasiteetin lisääminen eri puolilla EU:ta, tutkijoiden ja heidän työnsä tukeminen, kansainvälinen yhteistyö
53 272 miljoonaa euroa
Euroopan laajuiset verkotTehokkaat verkot kansalaisten, tavaroiden ja energian kestävää liikkuvuutta varten
8 168 miljoonaa euroa
Elinikäinen oppiminenKoulutuslaitosten välisen liikkuvuuden ja yhteyksien lisääminen
6 970 miljoonaa euroa pääosin Comenius-, Erasmus-, Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-ohjelmien kautta
Euroopan energia-alan elvytysohjelmaRahoitustuki hankkeisiin sellaisilla aloilla kuin hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, merituulivoima ja kaasu- ja sähköinfrastruktuuri.
3 980 miljoonaa euroa
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma Euroopan tuottavuuden, innovointivalmiuksien ja kestävän kasvun tukeminen
3 621 miljoonaa euroa
GalileoMaailmanlaajuinen satelliittinavigointi- ja paikannusjärjestelmä siviilikäyttöön
3 005 miljoonaa euroa
Ydinturvallisuus Vanhojen ydinvoimaloiden (V-1 Jaslovske Bohunice Slovakiassa ja Ignalina Liettuassa) sulkeminen
1 260 miljoonaa euroa
Progress: työllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Työllisyysaloitteet, syrjinnän torjunta, sukupuolten välisen tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen
743 miljoonaa euroa
Marco PoloRahtiliikenteen eri muotojen yhteenliittäminen. Ympäristönsuojelu ja maanteiden ruuhkien vähentäminen
450 miljoonaa euroa
Tulli 2013 EU:n kansalaisten turvallisuuden varmistaminen helpottamalla laillista kauppaa ja estämällä epäoikeudenmukaista ja laitonta kauppaa
324 miljoonaa euroa
LähentyminenYhtäläinen kehitys kaikkialla EU:ssa
Rakenteiden kehittäminen ja alueiden avustaminen aineellisissa ja henkilöresursseihin kohdistuvissa investoinneissa. Uusi painopiste tutkimukseen, innovointiin ja riskientorjuntaan.
Rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta.
283 853 miljoonaa euroa
Kilpailukyky ja työllisyys alueilla Paikallistalouksien mukauttaminen globaalia kilpailua varten
Innovointiin, osaamistalouteen, ympäristökysymyksiin ja riskientorjuntaan panostaminen ja paremmat yhteydet tieto- ja liikennepalveluihin.
Rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.
54 974 miljoonaa euroa
Alueellinen yhteistyöKasvu raja-alueyhteistyön kautta
Valtioiden rajat ylittävien toimintojen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteistyön kehittäminen ja kansainvälisten verkostojen luominen kokemusten ja resurssien jakamiseksi.
Rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta.
8 723 miljoonaa euroa
Tärkeimmät ohjelmat:
Seitsemäs tutkimuksenpuiteohjelmaTutkimus- ja innovointikapasiteetin lisääminen eri puolilla EU:ta, tutkijoiden ja heidän työnsä tukeminen, kansainvälinen yhteistyö
53 272 miljoonaa euroa
Euroopan laajuiset verkotTehokkaat verkot kansalaisten,tavaroiden ja energian kestävää liikkuvuutta varten
8 168 miljoonaa euroa
Elinikäinen oppiminenKoulutuslaitosten välisen liikkuvuuden ja yhteyksien lisääminen
6 970 miljoonaa euroa pääosin Comenius-, Erasmus-, Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-ohjelmien kautta
Euroopan energia-alanelvytysohjelmaRahoitustuki hankkeisiin sellaisillaaloilla kuin hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, merituulivoima ja kaasu- ja sähköinfrastruktuuri.
3 980 miljoonaa euroa
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma Euroopan tuottavuuden,innovointivalmiuksien ja kestävänkasvun tukeminen
Marco PoloRahtiliikenteen eri muotojenyhteenliittäminen. Ympäristönsuojeluja maanteiden ruuhkienvähentäminen
450 miljoonaa euroa
Tulli 2013 EU:n kansalaisten turvallisuuden varmistaminen helpottamalla laillista kauppaa ja estämällä epäoikeudenmukaista ja laitontakauppaa
324 miljoonaa euroa
LähentyminenYhtäläinen kehitys kaikkialla EU:ssa
Rakenteiden kehittäminen ja alueiden avustaminen aineellisissa ja henkilöresursseihin kohdistuvissa investoinneissa. Uusi painopistetutkimukseen, innovointiin ja riskientorjuntaan.
Rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta.
283 853 miljoonaa euroa
Kilpailukyky jatyöllisyys alueillaPaikallistalouksien mukauttaminenglobaalia kilpailua varten
Innovointiin, osaamistalouteen, ympäristökysymyksiin ja riskientorjuntaanpanostaminen ja paremmat yhteydet tieto- jaliikennepalveluihin.
Rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta jaEuroopan sosiaalirahastosta.
54 974 miljoonaa euroa
Alueellinen yhteistyöKasvu raja-alueyhteistyön kautta
Valtioiden rajat ylittävien toimintojen sekätaloudellisen ja sosiaalisen yhteistyönkehittäminen ja kansainvälisten verkostojenluominen kokemusten ja resurssien jakamiseksi.
Rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta.
8 723 miljoonaa euroa
Tutkimuksen, koulutuksen
ja innovoinnin tukeminen
Taloudellisten mahdollisuuksien
vahvistaminen kaikkialla EU:ssa
20062013
0
20 000
40 000
60 000
7 875
15 433
39 104
54 524
Kilpailukyky Koheesio(milj. euroa)
Maatalous Korkealaatuiset elintarvikkeet, joiden tuotanto vastaa todellista kysyntää, sekä valvonnan tehostaminen
Suorat tuet viljelijöille, Euroopan maataloustuotteiden menekin edistäminen, maataloustuotteiden markkinoiden sääntelyyn tähtäävät interventiotoimenpiteet, EU:n ulkopuolisiin maihin vietävien maataloustuotteiden vientituki, tarkastustoimet ja valvontajärjestelmät. Rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta.
313 050 miljoonaa euroa (*)
Maaseudun kehittäminen Maaseutualueiden avustaminen taloudellisten mahdollisuuksien lisäämisessä
Maaseudun talouden rakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen, uusien tulonlähteiden luominen ja maaseutuperinnön suojelu.
Rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta; varoja siirretään myös maatalousmenoista.
96 519 miljoonaa euroa (*)
Ympäristö ja elämänlaatuYmpäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelu omaa ja lastemme tulevaisuutta varten
Life+: Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristön, terveyden ja elämänlaadun parantaminen, luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon edistäminen innovatiivisen toiminnan ja sen tehostamisen kautta.
2 175 miljoonaa euroa
Natura 2000: Yhteistyö Euroopan luontotyyppien suojelemisessa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen estämisessä.Rahoitetaan pääasiassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja rakennerahastoista.
Euroopan kalatalousrahasto: Kalavarojen kestävä käyttö, alan kilpailukyvyn lisääminen, vesiympäristön suojelu ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen kalastusalalla ja rannikon kalastusalueilla.
4 340 miljoonaa euroa
Kalastusalan hallinnointi ja kansainväliset sopimukset: Kalastuksen valvonnan tehostaminen, kalavarojen ja kalastuselinkeinon tilanteenarviointi, sopimukset EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
2 104 miljoonaa euroa
Markkinaperusteiset menot ja suorat maksut
(miljardia euroa) (% EU:n vuotuisesta talousarviosta)
0
10
20
30
40
50
0
10
20
30
40
2006 2013 2006 2013
45,544,9 39 %
29,5 %
Maaseudun kehittäminen
(milj. euroa)
Life+
(milj. euroa)
2006 2013
370400350300250200150100
500
207
Kalatalousrahasto
(milj. euroa)2006 2013
620
630
640
650
660
670
680
690
655
688
Maaseudun talouden vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä ympäristönsuojelu
(*) Sen jälkeen kun varoja on siirretty maataloudesta maaseudun kehittämiseen
0
4 000
8 000
12 000 10 970
14 839
2006 2013
13 000
14 000
Youth in action:Nuorten aktivoiminen osallistumaan kansalaisyhteiskuntaan, solidaarisuuden ja kulttuurienvälisten yhteyksien lisääminen.
885 miljoonaa euroa
Media 2007: Eurooppalaisia koskevan tiedon ja keskinäisen ymmärtämyksen lisääminen, tavoitteena Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja audiovisuaalisen perinnön säilyttäminen ja vahvistaminen.
755 miljoonaa euroa
Kulttuuri 2007: Eurooppalaisten taiteilijoiden sekä kulttuurialan edustajien ja laitosten yhteistyön lisääminen.
400 miljoonaa euroa
Kansanterveys: Kansalaisten suojaaminen riskeiltä ja uhilta, jotka eivät ole heidän omassa hallinnassaan.
322 miljoonaa euroa (2008–2013)
Kansalaisten Eurooppa: Kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja yhteisymmärrys, viestintä Euroopan kansalaisten ja EU:n välillä ja kansalaisosallistumisen edistäminen.
215 miljoonaa euroa
Kuluttajansuoja: Kansalaisten valmiuksien lisääminen terveyteen liittyvien ja kuluttajan edun mukaisten ratkaisujen tekemisessä ja kuluttajansuojaa koskevien sääntöjen soveltamisen tehostaminen.
157 miljoonaa euroa
Väestönsuojelu: Parempi valmius reagoida vakaviin hätätilanteisiin nopeasti.
134 miljoonaa euroa
Perusoikeuksien vahvistaminen, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, yhteistyö maahanmuuttoasioissa ja oikeudellisissa kysymyksissä
Eurooppalaisen kulttuurin edistäminen, solidaarisuuden vahvistaminen
Yhteisvastuu ja muuttoliikkeen hallinta Yhteistyö EU:hun suuntautuvan muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi.
Ulkorajarahasto: Rajavalvonta ja viisumit. 1 820 miljoonaa euroa
Euroopan palauttamisrahasto: EU:n alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen kotimaihinsa. 676 miljoonaa euroa (2008–2013)
Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto: laillisesti EU:n alueella oleskelevien henkilöiden kotouttaminen asuinmaahan. 825 miljoonaa euroa
Euroopan pakolaisrahasto: EU:n jäsenvaltioiden avustaminen pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamisessa sekä yhteisten turvapaikkamenettelyjen luominen. 628 miljoonaa euroa (2008–2013)
Perusoikeudet ja oikeusasiatLaaja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa sekä yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, perusoikeuksien kunnioittaminen, väkivallan ja huumeiden käytön torjunta.
Väkivallan torjuminen (Daphne): 117 miljoonaa euroa
Huumetorjunta ja -tiedotus: 21 miljoonaa euroa
Perusoikeudet ja kansalaisuus: 97 miljoonaa euroa
Rikosoikeus: 199 miljoonaa euroa
Yksityisoikeus: 109 miljoonaa euroa
Turvallisuus ja vapauksien suojeleminenTehokas yhteistyö terrorismin, järjestäytyneen ja muun rikollisuuden torjunnassa, Euroopan laajuinen tiedonhankinta oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvien turvallisten yhteiskuntien tukemiseksi.
Terrorismin ehkäiseminen, torjuntavalmius ja seurausten hallinta: 139 miljoonaa euroa
Rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta: 606 miljoonaa euroa
a
TtVapaus, turvallisuus ja oikeus
(milj. euroa)
0
500
1 000
1 500
2 000
2006 2013
549
1 661
Panoksemme vaurauteen, vakauteen ja turvallisuuteen omien rajojemme ulkopuolella
Matkalla EU:hunLiittymistä valmistelevat toimet: Ehdokasmaiden ja mahdollisten tulevien ehdokasmaiden avustaminen hallintorakenteiden luomisessa, alueellinen ja valtioiden rajat ylittävä yhteistyö, aluekehitys, maaseudun kehittäminen ja henkilöresurssien kehittäminen.
11 622 miljoonaa euroa
NaapuritEuroopan naapuruus- ja kumppanuuspolitiikka: Vakauden, turvallisuuden ja vaurauden edistäminen tehostamalla EU:n ja sen itäisten ja eteläisten naapurien välistä yhteistyötä. Hyvä hallinto, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys ja ympäristön tilan parantaminen.
12 356 miljoonaa euroa
MaailmannäyttämölläKehitysyhteistyö: Kehitysmaiden auttaminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamisessa ja talouden kehittämisessä, hallintorakenteiden ja demokratian vahvistaminen, valtionhallinnon nykyaikaistaminen, ihmisoikeudet, kauppaan liittyvä tekninen apu ja alueellinen yhdentyminen.
17 298 miljoonaa euroa
Erityisapua erityistarpeisiin Vakautusväline: Reagointivalmius kriiseihin sekä vakauteen ja turvallisuuteen liittyviin pitkän aikavälin haasteisiin, esimerkiksi ydinturvallisuuteen ja asesulkuun sekä ihmiskaupan, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan.
1 820 miljoonaa euroa
Humanitaarinen apu: Elintarvikeapu, apu siirtymään joutuneille henkilöille ja jälleenrakentamisen tukeminen luonnonkatastrofi en uhrien auttamiseksi.
5 901 miljoonaa euroa
Demokratia ja ihmisoikeudet: Ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja demokraattisten uudistusten tukeminen EU:n ulkopuolella pääosin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kautta.
1 117 miljoonaa euroa
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka: Joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan EU:n strategian täytäntöönpano sekä konfl iktinratkaisu- ja vakauttamistoimien laajentaminen.
2 066 miljoonaa euroa
Muut toimet:Elintarvikerahoitusväline (1 miljardi euroa), ydinturvallisuusalan yhteistyöväline (519 miljoonaa euroa), makrotaloudellinen rahoitusapu (633 miljoonaa euroa), lainatakuuvaraus (743 miljoonaa euroa), yhteistyö teollisuusmaiden kanssa (181 miljoonaa euroa), pelastuspalvelun rahoitusväline (32 miljoonaa euroa) ja muu tapauskohtainen rahoitus (1 029 miljoonaa euroa).
Varaus hätäapua varten EU:n ulkopuolisten maiden ennakoimattomat tukitarpeet (esim. humanitaariset operaatiot, siviilikriisinhallinta ja suojelutoimet).
enintään 1 744 miljoonaa euroa
Jt
Käytettävissä myös
Euroopan kehitysrahasto
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden taloudellista, kulttuurista ja yhteiskunnallista kehitystä koskeva yhteistyö.
22,7 miljardia euroa vuosina 2008-2013
Euroopan kehitysrahastoa hallinnoi Euroopan komissio, mutta sitä rahoittavat EU:n jäsenvaltiot suoraan. Se ei kuulu rahoituskehykseen tai vuotuisiin talousarvioihin.
LukujaRahoituskehys 2007–2013Menojen enimmäismäärä otsakkeittain(milj. euroa käypinä hintoina) (1)
Maksusitoumusmäärärahat (2) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteensä
Rahoituskehystä voidaan tarvittaessa muuttaa toimielinten yhteisellä päätöksellä.
(1) Kaikki määrät tässä julkaisussa ovat käypiä hintoja. Vuosien 2007–2013 infl aatio-odotusten huomioon ottamiseksi EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet rahoituskehyksen (vuoden 2004 hintoina esitettyjen) enimmäismäärien mukauttamisesta käyttämällä hintadefl aattoria, joka on kaksi prosenttia vuotta kohti vuosina 2004–2013.
(2) Talousarviossa on sekä maksusitoumusmäärärahoja (jotka käytännössä ovat oikeudellisia sitoumuksia siitä, että rahoitusta myönnetään tiettyjen edellytysten täyttyessä) että maksumäärärahoja (joilla katetaan varsinaiset käteisenä tai tilisiirtona suoritettavat maksut). Maksusitoumuksia ja maksuja varten varattujen määrärahojen määrät poikkeavat usein toisistaan, koska EU:n ohjelmat ja hankkeet ovat monivuotisia. Maksusitoumus koko määrästä tehdään yleensä ensimmäisenä vuonna, mutta maksuja suoritetaan useassa osassa sitä mukaa kuin ohjelman tai hankkeen toteuttaminen etenee.
(3) Arviot perustuvat syksyn 2009 talousennusteeseen bruttokansantulosta (BKTL).(4) Pois lukien henkilöstön eläkemaksut.
Tasaiset rahoitusosuudetRahoituskehys pitkällä aikavälillä
BKTL-perusteiset varat – 76 %
Alv-perusteiset varat – 11 %
Tullit, maatalous- ja sokerimaksut – 12 %
Muut (EU:n henkilöstön maksamat verot, EU:n ulkopuolisten maiden maksut tiettyihin EU:n ohjelmiin, kilpailusääntöjä tai muuta lainsäädäntöä rikkoneiden yritysten maksamat sakot) – 1 %
Rahoituskehys yhteensä – absoluuttinen arvo Enimmäismäärä – rahoituskehys (% suhteessa BKTL:oon)
(% suhteessa BKTL:oon)
1,40 %
1,20 %
1,00 %
0,80 %
0,60 %
0,40 %
0,20 %
0,00 %
Euroopan unionin talousarvio rahoitetaan pääosin unionin nk. omista varoista. Näitä ovat tullit, maatalous- ja sokeri-maksut, arvonlisäverosta saatavat varat ja bruttokansantu-loon perustuvat tulot.
EU:n jäsenvaltioiden maksuosuudet on suhteutettu niiden vaurauteen. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Alanko-maihin, Saksaan, Itävaltaan ja Ruotsiin kuitenkin sovelle-taan tiettyjä mukautuksia osuuksia laskettaessa.
TulotMistä raha tulee?
Rahoituskehyksestä varojen käyttöön
Ohjelmat
EU:n varoja käytetään otsakkeittain pääosin EU:n ohjelmien kautta. Ohjelmien tavoitteet, aikataulut ja resurssit määritellään säädöksin. Kullekin ohjelmalle osoitetuista varoista päätetään rahoituskehyksessä määriteltyjen yleisten enimmäismäärien puitteissa.
Vuotuinen talousarvio
Vuotuisissa talousarvioissa esitetään eri otsakkeisiin ja toimintalohkoihin jaetut EU:n varat rahoituskehyksessä asetetuissa rajoissa. Määrärahoista päätetään lopullisesti, kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat virallisesti hyväksyneet talousarvion. Ne ovat oikeudellisesti sitovia vasta tämän jälkeen.
Rahoituskehys
Monivuotisessa rahoituskehyksessä määritellään EU:n talousarvion tärkeimpien menoluokkien, ”otsakkeiden”, yleiset ja vuotuiset ylärajat.
Varojen käyttö
Neuvoston ja parlamentin hyväksymät määrärahat käytetään tarkoituksiinsa varainhoitoasetuksen ja ohjelmakohtaisten sääntöjen mukaisesti.
Lisätietoja EU:n talousarviosta ja rahoitussuunnittelusta:
EU:n talousarvio:http://ec.europa.eu/budget/(englanniksi, ranskaksi ja saksaksi)
Janusz Lewandowski, talousarviosta ja rahoituksen suunnittelusta vastaava komission jäsen:http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/lewandowski/index_en.htm
Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:ta koskeviin kysymyksiisi.Maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11
(*) Eräät matkapuhelinoperaattorit eivät välitä puheluita 00 800 -alkuisiin numeroihin tai laskuttavat tällaisista puheluista.
Kuvat: Euroopan yhteisöt; Patrick Shéendell O’Carrol / PhotoAlto; Stockbyte
Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2010
